Poikamme synttäreitä juhlitaan sunnuntaina.
Siskoni häistä sain idean näihin siirappileipiin. Ohje on (melkein muokkaamatta) kakkupaakarin sivuilta, samasta blogista teen ehkä ylihuomenna pizzarullia.
Wilhelmiinat
200g voita
2 dl sokeria
2 rkl siirappia
keltuainen
5dl vehnäjauhoja
2 tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria
Voi, siirappi ja sokeri vatkataan, joukkoon keltuainen. Kuivat aineet yhdistetään ja lisätään joukkoon. Tehdään neljä littanaa tankoa. Paistetaan kiertoilmalla 200 asteessa. Paistoin 11minuuttia. Kuumana leikataan sopiviksi paloiksi.
Muoks 31.10.2012 Sain tähän tekstiin kommentin, että hyviä tuli ilman munaakin. Aina niin mukava saada kommentteja!
12 kommenttia:
Nyt on vissii sit pakko kommentoidakki jotain. Katsoin tän ohjeen ja tein sen mukaan noita pikkuleipiä, ku hirmuisesti teki mieli ja en edes löytänyt kirjoista millään nimellä. Hyvä ohje!
No mutta kiva että kirjoitit, tähän ruokablogiin kun ei kukaan oikein viitsi kommentoida, vaikka tämäkin ohje on pitkälti yli kolmesataa kertaa katteltu. Mukava tietää, että ohjeella onnistui.
Nyt löysin minäkin tänne! =) Olipas hauskaa tavata muita bloggareita niin maailmaa taas avartuu :D Anoppi tekee aina wilhelmiinoja, ihan syntisen hyviä ja rasvaisia!! ;)
Nää on ihan parhaita. Juuri nytkin uunissa ja lapset oottaa herkkuja.Kaiken lisäks helppoja tehdä.
Voiko jättää munan pois? Sopisivat muna-allergisillekin.
Kiitokset kaikille kommenteistanne. Valitettavasti en osaa sanoa, millaisia näistä tulisi ilman munaa.
Tuli ihan hyviä ilman munaakin : ) Niin herkkua.
Kiva kuulla, lisään tuonne tekstiin tämän. Kiitokset!
Ihana ohje ja niin lapsuudesta tuttu! Tein siten että lisäsin kanelia ja korvasin puolet sokerista ruokosokerilla ja lopputulos lähes sama kuin LU:n Bastogne kekseissä. Mies kehaisi että parempia kuin piparit :) KIITOS!
Kiitoksia kommentista Rillukka, täytyykin kokeilla!
Ihania
Suurkiitos reseptistä! Vanha rakas reseptivihkoni katosi muuton yhteydessä ja kaikki keräämäni reseptit samalla! Nämä ovat lempipikkuleipiäni jo lapsuudesta ja tänään halusin leipoa niitä miehelleni. Lopputulos oli oikein onnistunut ja nyt nämä ovat myös mieheni lempikeksejä :)
Lähetä kommentti