Mustaherukkahillo

Poika tuli yksi päivä eskarista ja kertoi miten ihanaa mustaherukkahilloa oli ollut ruuaksi. Herukat oli jo poimittu ja ikävä kyllä mummultakin. No mentiin vielä puskiin pikkuisen hilloannoksen toivossa. Aikaisemmin raakana puskiin jätettyjä marjoja olikin 1850grammaa kuin aivan kaikki mustat ja hiukan vihreitäkin noukittiin. Tehtiin tuosta määrästä hillo ja vaikka käytettiin koko hillosokeripussi jäi hillo vähän löysäksi. Tässä ohje seuraavaa kertaa varten, vähemmällä marjamäärällä.

Iltapuuro, keksein kuvata vasta tämän "kauniin" hillon lättäilyn jälkeen..

Mustaherukkahillo

1700g mustaherukoita
1kg hillosokeria
1dl vettä

Pestään ja perataan marjat. Lämmitetään marjoja ja vettä kunnes seos höyryävää, lisätään sokeri. Sekoitellaan välillä kunnes kiehuu hiljalleen, keitetään vielä 15 minuuttia. (Hillot pitäisi kuoria vaahdosta, en tuota yleensä tee, eikä tässäkään juuri vaahtoa muodostunut). Annetaan hillon jäähtyä puolisen tuntia ja purkitetaan kuumiin purkkeihin, kuumine kansineen.

Omenoiden säilömistä

Tämän syksyn sato on jäänyt päivittämättä ja melkein kyllä kuvaamattakin. Melkoisesti kyllä säilöimme, hilloa ja pakastusta lähinnä. Sokeriton omenasose on ollut perheemme suosikki, kiitos siskoni neuvon.

Sokeritoon omenasose
Ensin poistetaan kannat ja huonot kohdat, sekä lohkotaan omenat. Laitetaan kattilan pohjalle hieman vettä (½-1dl, ettei omenat pala aluksi pohjaan). Omenoita keitellään hiljalleen kunnes pehmenevät ja alkavat soseutua. Tämän jälkeen mössö soseutetaan sauvasekottimella hienoksi soseeks
i. Puolessa tunnissa, omenoiden lisäämisestä, taisi olla soseutettavissa.

Koitimme käyttää koko omenasadon, tätä sosetta teimme suunnilleen 30 litrasta omenoita, sosettakin tuli siis melkoisesti. Pakastimme lähes kaiken, koska tämähän ei pitkään säily jääkaapissa. Pakastin sosetta pilttipurkkeihin, muovirasioihin, eri kokoisiin jääpalamuotteihin ja jopa silikonisiin suklaamuotteihin. Näistä tuli melkoisen kauniita, kuvassa on sydämiä puuron päällä. Puurossa näitä eniten käytetäänkin, kulutus on melkoista, kun kolme lasta syö puuron aamuin illoin (toki toisinaan muutakin puuron joukossa) jugurtin joukossa menee myös mainiosti.

Soseen joukosta kuoria ei huomaa ollenkaan, hieman luulen, ettei meillä kuorita ensivuonna hillo-omenoitakaan. Omenanlohkontavehje oli muuten näissä määrissä aivan ehdoton. Sellainen mekaaninen vehje, jolla painetaan omenan päälle  ja näin omena on lohkoina ja kanta irrotettuna.

Hillon ja soseen lisäksi tein omenamehua mehumaijalla. Mummuni tällaista mehua teki, mutten siltikään aikaisemmin ole uskaltautunut, omenamehu kun mukamas kuuluu tehdä puristamalla. Mehuun en poistanut kantoja, mutta puukolla lohkoin omenoita (jälkeenpäin ajateltuna taisi lohkonta olla turhaa). Mehun keittämisessä ei ollut mitään erikoista, hieman pidempään taisi kestää. Lopputulos oli noin 30 litrasta omenoita seitsemisen litraa mehua. Mehu oli todella hyvää ja älyttömän makeaa. Vettä tähän ei juurikaan voi lisätä, oikeastaan kaipaa vettä vain makeuden häivyttämiseksi.

Monen tunnin keittämisestä tuli siis alle kymmenen litraa mehua, mutta oikein hyvää. Vaivaa tästä ei juuri ollut, muovipulloissa ja kipoissa kaiken pakastimme. Tämänkin jatkojalostusta pohdein seuraavan syksyn varalle.. Jos kannat ja huonot kohdat poistaisi, voisi mäskin soseuttaa ja pakastaa samalla tavalla puuron joukkoon käytettäväksi. Säilöimme vasta loppusadon omenoita ja omenat olivat herkullisia ja makeita sellaisenaankin, jostain toisesta lajikkeesta ja aikaisemmin syksyllä tai keväällä makeutta tuskin olisi näin rutkasti ollut.

Karviaishillo

Jo viimevuonna piti kokeilemani, mutta sain idean ystävältäni vasta karviaisten kypsyttyä hieman yli. Nyt hyökkäsin ajoissa puskiin, ajattelin että poimin minkä jaksan / lapsien kanssa ehdin ja mietin sitten ohjetta. 3 litraa tuli melkoisen kivuttomasti, jonka jälkeen päädyin siihen hillosokeripussin ohjeeseen, jota sitten taas tuli muokattua määrien suhteen... Poimimista suunnattomasti suurempi työ oli perkaamisessa, muttei nyt mikään mahdoton urakka.

Karviaishillo
3l Karviaismarjoja
800g hillosokeria
1 dl vettä

Ensin marjoista perataan molemmista päistä roskat. Kynnet tuntuivat olevan saksia parempi vaihtoehto. Marjat pestään ja laitetaan kattilaan veden kanssa. Pussin ohje oli puoli desiä enemmän vettä, mutta kun marjat olin juuri pessyt, ajattelin pesusta jääneen veden korvaavan tuon puoli desiä. Kun alkaa muodostumaan vesihööyryä, niin lisätään vähitellen sokeri, itselläni keitos kiehui ilman vesihöyryä, mutta sekoittamisen jälkeen alkoi höyryä näkymään. Hillosokeria taisi tulla hieman ohjetta enemmän, eli 800g, sillä vaa'asta oli patteri loppu, ja pelasin varman päälle.